Pipo (aiempia vaiheita täällä) valmistui jo viikko sitten, mutta ehti kuvattavaksi vasta nyt. Vähän liian suurihan tuosta tuli, kun langan vaihdosta johtuen alkuperäisen ohjeen kerrosmäärät eivät enää päteneet ja aloitin kavennukset turhan myöhään. Yritän ottaa asian kuitenkin positiivisen kautta ja lohduttautua sillä, että nyt omistan pääasian, jonka alle mahtuu myös nuttura (hankalasti, mutta mahtuu).
Edellisessä tekstissä tein matkaa kotopuoleen. Reissu oli tunnerikas ja onnistunut, ja joulun tapaan varsin epäperinteikäs. Nyt olen ollut jo pari päivää takaisin kotona ja huomannut olevani varsin kiireinen. Siksipä löpinät sikseen, sekalainen kokoelma kuvia kertokoon oman tarinansa. (Alkaa tuo kamera pikku hiljaa tulla tutuksi, tipunaskel kerrallaan.)
 |
| Hoosianna + viihdettä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti