Ensin haluaisin kuitenkin vähän yrittää purkaa tätä kertynyttä raportoitavien sumaa, ja helpoimmalta tuntuu lähteä liikkeelle leipähaasteesta. Tein Siken sämpylöitä toisenkin kerran, ja tänään leipaisin tästä ohjeesta sovelletut sämpikset. (Välissä syötiin yksi kaupan limppu, myönnettäköön!)
Siken sämpylöissä onnistuin toisella kerralla huomattavasti paremmin, lisäsin tarpeeksi jauhoja ja niin lopputuloskin oli sopivan pullea. Nuo sämpylät ovat parhaimmillaan leipomispäivänä, eivätkä varsinkaan pakastimen kautta käyneinä enää kovin herkulliselta maistu. Muuten tekisin noita varmaan useamminkin, mutta kun ei meillä leipää kovin suuria määriä päivässä tai viikossakaan mene.
Tämän päiväisten sämpylöiden kanssa meinasi käydä vähän köpelösti jo heti kättelyssä. Olin pakastanut hiivan, ja sulatin sen jääkaapissa yön aikana pienessä kupissa. Hiiva oli sulanut lähes nestemäiseksi, ja osittain tarttunut suojapaperiinsa. Minä sitten fiksuna tyttönä lilluttelin sitä paperia vedessä, jotta saisin kaiken hiivan talteen - jo vain sainkin, mutta veteen liukeni myös pieniä sinivalkoisia paperinhitusia... Avopuolisoa konsultoituani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se ole niin justiinsa. Että tervetuloa meille sämpylöille, niistä voi löytää kaikenlaista!
En laittanut ihan ohjeenmukaista määrää jauhoja (sämpyläjauhoja ei ollut tarpeeksi, joten käytin myös vehnäleseitä sekä -jauhoja), ja jännitinkin olisiko lopputulos samanlainen littanuus kuin ne ensimmäiset Siken sämpylät.
Huoli oli kuitenkin turha, ja iloni suuri kun nämä pullerot uunista kurkistivat! En ole ehtinyt vielä kunnolla noita makustella, mutta eivätköhän ne asiansa aja. Kyllä tämä tästä!
Seuraavaksi voisin pikaisesti palata niihin koulukujeisiin, kuten aiemmin lupasin. Pieni kuvakavalkadi seuraa tässä, olkaapas hyvät!
Eipä noista kökkäreistä kauheasti käsitystä saa, mutta onpahan muistissa, mitä on tullut tehtyä.
Ylärivissä rosmariini- ja sitrus-suolakuorinnat, alarivissa kahvi-suklaa-sokerikuorinta.
Ja sitten siirappia. Teimme muistaakseni neljää erilaista,
joista sain kotiinviemisiksi kahta: inkivääri- sekä sitruunaväriminttusiirappia.
Olin vastuussa jälkimmäisen valmistuksesta, ja aika paljon sitä siinä tehdessä tuli maisteltua.
Luonnehtisin makua korrektisti varmasti yskään ja muihinkin tauteihin tepsiväksi!
Jostain syystä kuvasta tuli kamalan suttuinen, mutta idea varmaan tuostakin välittyy -
kuvassa siis on kylpypommeja. Raaka-aineina noissa on lähinnä ruokasoodaa ja sitruunahappoa,
kuvassa siis on kylpypommeja. Raaka-aineina noissa on lähinnä ruokasoodaa ja sitruunahappoa,
eivät ole mitään herkän ihon tuotteita nämä, ainakaan jatkuvassa käytössä.
Noiden ajatus kai onkin lähinnä poreilla näyttävästi ja levittää mukavaa tuoksua kylpyhetken ratoksi.
Se kouluasioista. Jos jotakuta kiinnostaa tuotteiden tarkemmat sisällöt ja/tai teko-ohjeet, niin hihkaisua vaan kommenttilootaan ja kaivelen reseptit esille.
Päivät reissusta paluun jälkeen ovat humpsahtaneet hujauksessa. Lähinnä olen nuohonnut kodin nurkkia (valon lisääntyminen ja siivousintoni ovat keskenään suoraan verrannollisia), mutta ehtinyt myös vähän muutakin. Eilen käväisin sarjisfestareilla ja Kahvila Valossa kakulla ja teellä, toissapäivänä hengailin Nekalassa ja kävin Rauta-Otrassa kakulla ja teellä. (Sekä keskiviikkona Marttakerhoilin, siitä lisää pian.)
En aio ottaa tavaksi mitään kahvila-arvosteluja, mutta sen verran sanon, että se Rauta-Otran kahvilan valtava, suussasulava ja ennen kaikkea vain 1,50e maksanut porkkanakakkupala säilyy muistoissani pitkään. Suosittelen lämpimästi! Ei Valon kakussa mitään vikaa ollut, eikä varsinkaan siinä herkullisessa haudutetussa korealaisessa vihreässä teessä, jota yhden hengen kannussa oli kahden ja puolen kupillisen verran, mutta silti - todella edullista ja hyvää kakkua rautakaupassa, sen kanssa on aika vaikea taistella.
(Myönnettäköön, minulla on jonkinasteinen fiksaatio rautakauppoihin, voisin vaellella niissä vaikka kuinka. Erityisesti tykkään niistä irtotavarahyllyistä, joissa on nauloja ja ruuveja. "Kymmenellä pennillä noita pikkumuttereita, ja viielläkytä noita ristipääruuveja!" Hehheh. Vissiin vähän väsyttää?)
Vielä olisi esittelemättä Marttakerho!:n (tosin tunnetaan nykyään nimellä Mrrrttakerho!) tuotokset. Pääsiäinen on jo ovella, ja niinpä oli aika muna-askartelun. Muiden teoksista ja hyvästä huumoristamme lisää erään kerholaisemme sarjakuvablogissa, eli täällä. Ja alla aikaansaannokseni paikoilleen aseteltuina!
Sellainen superpläjäys tällä kertaa. Huh. Olisi kai sitä ollut asiaa vielä vaikka kuinka, mutta tämä riittänee tältä erää. Ai niin, sen verran voisin vielä mainita, että viime kuussa neulomani, vähän liian pieneksi jäänyt myssy (esiintyy täällä) on nykyjään jopa korvia lämmittävä! Virkkasin sen reunaan Oulu-Tampere -junamatkalla pari riviä lisää pituutta ja nyt se on vallan mainio kapistus. Ei täydellinen, mutta ensimmäiseksi neulotuksi pipokseni aika onnistunut!
Puikot ovat muuten heiluneet viime aikoina jonkin verran, ja ajatuksissa on ollut myös joululahjaksi tehtyjen ihan ensimmäisten villasukkieni esittely, ehkä siis seuraavaksi luvassa jotain sellaista. Ruoka-aiheisia tekstejä ei ole viime aikoina juuri ollut, siitä yksinkertaisesta syystä, etten ole tehnyt ruokaa. Tämän(kin) asian suhteen toivon pian reipastuvani! Mutta kahtellaanpa, niin kuin tuolla kotopuolessa tavataan sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti